Heinäkuussa 2022 Kansainvälisten tilinpäätösstandardien neuvosto (IASB) aloitti kattavan täytäntöönpanon jälkeisen tarkastelun (PIR) arvonalentumista koskevista vaatimuksista standardissa IIFRSi 9 ”Rahoitusinstrumentit”. Tarkastelun tavoitteena on arvioida standardin tehokkuutta ja käytännöllisyyttä. Standardia on uudistettu merkittävästi, jotta voitaisiin ratkaista finanssikriisin aikana havaittu ”liian vähän ja liian myöhään” -ongelma. PIR-prosessiin kuului laajalta sidosryhmäpiiriltä saadun palautteen kerääminen, ja se päättyi tietopyyntö (RFI) -asiakirjan julkaisemiseen toukokuussa 2023.

PIR-prosessin vaiheet

Ensimmäinen vaihe (heinäkuu 2022 – marraskuu 2023): IASB aloitti keräämällä alustavaa palautetta RFI:n kautta. Konsultointiin osallistuivat tilinpäätösten laatijat ja käyttäjät, tilintarkastajat, sääntelyviranomaiset sekä kansalliset standardointielimet. Tavoitteena oli selvittää, kuinka tehokkaasti IAS IFRS9:n arvonalentumista koskevat vaatimukset toimivat kokonaisuudessaan.

Toinen vaihe (marraskuu 2023 – toukokuu 2024): IASB tarkasteli 79 kommenttikirjeestä saatuja vastauksia ja jatkoi kuulemista. Tässä vaiheessa keskusteltiin vastauksista yksityiskohtaisesti sen selvittämiseksi, tarvitaanko havaittujen kysymysten osalta lisätoimenpiteitä.

Palautteet ja ISAB:n vastaus

IFRS9:ää koskevat palautteet olivat valtaosin myönteisiä. Sidosryhmät arvostivat luottotappioiden kirjaamisen ajantasaisuuden parantumista verrattuna aiempaan IAS 39 -standardiin. He pitivät vaatimuksia tehokkaina ratkaisuna finanssikriisin aikana ilmenneisiin ongelmiin. Joitakin yksittäisiä kysymyksiä on kuitenkin syytä tarkastella tarkemmin:

• Yleinen lähestymistapa odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) kirjaamiseen.  IBSO ei nähnyt tarvetta standardien asettamiselle, mutta aikoo keskustella mahdollisista epätyypillisistä ratkaisuista.
• Merkittävän luottoriskin kasvun (SICR) määrittäminen. Lisätoimenpiteitä ei tarvita, mikä osoittaa, että nykyiset suositukset ovat riittävät.
• Odotettavissa olevien luottotappioiden mittaaminen. RMSBO päätti, ettei lisätoimenpiteitä tarvita, ja vahvisti, että nykyinen mittausmenetelmä on asianmukainen.
• Luottovelvoitteet ja rahoitustakuut. RMSBO on luokitellut nämä kysymykset matalan prioriteetin asioiksi, mikä osoittaa, että nykyiset ohjeet ovat pääosin tehokkaita.
• Hankitut tai luodut arvonalentuneet rahoitusvarat (POCI). Jälleen kerran mitään lisätoimenpiteitä ei tarvittu, mikä osoittaa, että sidosryhmät ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä nykyisiin vaatimuksiin.

Siirtymäkausi ja muut kysymykset

Siirtymävaatimuksia koskevat palautteet osoittavat, että ne ovat tasapainottaneet tehokkaasti tilinpäätösten laatijoille aiheutuvat kustannukset ja käyttäjille koituvat edut. Erityisesti korostettiin vaatimuksen hyödyllisyyttä, joka koskee arvonalentumisvarauksien täsmäytystietojen julkistamista IAS 39:n ja IIFRS 9:n mukaisesti.

IFRSin 9 -katsauksessa tuotiin esiin vielä muutamia keskeisiä seikkoja, joihin on kiinnitettävä huomiota, erityisesti odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) kirjaamisen yksinkertaistettua lähestymistapaa ja konsernin sisäisiä rahoitusinstrumentteja koskevien seikkojen osalta. Seuraavassa tarkastellaan näitä kahta aluetta ja esitetään yhteenveto saaduista palautteista sekä neuvoston vastauksista, jotka on julkaistu osoitteessa IFRS.

IFRSin 9 mukainen yksinkertaistettu lähestymistapa on tarkoitettu vähentämään odotettujen luottotappioiden mallin soveltamiseen liittyvää monimutkaisuutta ja kustannuksia ei-rahoituslaitoksille ja muille talouden toimijoille. Tämä lähestymistapa poistaa tarpeen laskea 12 kuukauden odotetut luottotappiot ja seurata luottoriskin kasvua alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kaupallisten myyntisaamisten, IFRS-standardin 15 mukaisista sopimusvaroista sekä IFRS-standardin 16 mukaisista vuokrasopimuksiin liittyvistä saamisista.

Suurin osa sidosryhmistä totesi, että yksinkertaistettu lähestymistapa toimii hyvin ja saavuttaa tavoitteensa – soveltamiskustannusten alentamisen ilman, että tiedon hyödyllisyys kärsii. Kuitenkin ongelmat jatkuvat, erityisesti ennustetietojen hankkimisessa ja hyödyntämisessä odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseksi sekä lähestymistavan soveltamisessa rahoitusinstrumentteja, joista on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan historiallisia tappiotietoja, kuten uusilta markkinoilta tai lähipiiriltä peräisin olevat myyntisaamiset.

Henkilöstöanalyysi vahvisti, että yksinkertaistettu lähestymistapa on suurelta osin tehokas, mutta tunnusti tiettyjen ongelmien olemassaolon. IASB korosti, että yritysten on käytettävä perusteltua ja todennettavissa olevaa tietoa, joka on saatavilla ilman kohtuuttomia kustannuksia tai vaivaa, kuten IAS IFRS 9 edellyttää. Työryhmä suositteli, että annettaisiin lisää havainnollistavia esimerkkejä, jotta organisaatiot voisivat arvioida odotettavissa olevia luottotappioita tehokkaammin, erityisesti rahoitusinstrumentit, joista on saatavilla vain rajoitetusti tietoa.

Palautteissa tuotiin esiin myös merkittäviä ongelmia, jotka liittyvät yleisen lähestymistavan soveltamiseen odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa konsernin sisäisissä rahoitusinstrumenteissa sekä ei-kaupallisilla ehdoilla liikkeeseen lasketuissa instrumenteissa. Nämä ongelmat johtuvat ennen kaikkea luottoriskejä koskevan tiedon rajallisuudesta ja näiden instrumenttien subjektiivisista erityispiirteistä.

Monet asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, ettei standardin laatiminen ole tarpeen, ja korostivat, että IFRS 9:n periaatteet tarjoavat riittävän perustan odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseksi. He kuitenkin myönsivät, että standardin soveltamisesta aiheutuu suuria kustannuksia, koska luottoriskien hallintaa koskevat tiedot ovat rajallisia ja hallinnollisia arvioita käytetään laajasti.

Henkilöstön suorittaman analyysin tulosten perusteella IASB ehdotti, että harkittaisiin havainnollistavien esimerkkien laatimista, jotta voitaisiin osoittaa, miten arvioidaan odotettavissa olevia luottotappioita rahoitusinstrumenteille, joilla on erityispiirteitä, kuten esimerkiksi liitännäisosapuolten välillä liikkeeseen lasketut instrumentit tai instrumentit, joista on saatavilla vain rajoitetusti määrällistä tietoa. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on vähentää soveltamisvaikeuksia ja operatiivista taakkaa tilinpäätösten laatijoille.

PIR:n palautteen ja henkilöstön analyysin perusteella RMSBO päätti luokitella kysymyksen erityisominaisuuksia omaavien rahoitusinstrumenttien lisäesimerkkien tarpeesta keskitason prioriteetiksi. Tämä kysymys lisätään IASB:n tutkimussuunnitelmaan, ja mahdolliset tarvittavat oikeudelliset menettelyt toteutetaan rinnakkain asiaankuuluvien hankkeiden kanssa.

Tarkastellessaan näitä konkreettisia kysymyksiä IASB pyrkii parantamaan standardin IFRS 9 käytännön soveltamista varmistamalla, että standardi pysyy toimivana ja tehokkaana hyödyllisen taloudellisen tiedon antamisessa, samalla kun se minimoi tilinpäätösten laatijoille aiheutuvat tarpeettomat kustannukset.

RMSBO laatii hankeselvityksen ja palauteraportin PIR-prosessin päätökseksi, joissa se esittää yhteenvedon johtopäätöksistään ja saaduista palautteista. Asianmukaisten menettelyjen valvontakomitea (DPOC) tarkastelee tätä raporttia varmistaakseen, että PIR on saatettu tyydyttävästi päätökseen.

Ymmärryksen parantamiseksi IASB voi laatia lisäselvitysmateriaalia, kuten verkkolähetyksiä, jotka käsittelevät yleisiä aiheita, joita esiintyy usein palautteissa. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on tarjota sidosryhmille selkeämpi käsitys vaatimuksista IFRS 9 sekä IASB:n päätösten perusteluista. Tulevaisuudessa IASB keskittyy antamaan lisäsuosituksia ja selvennyksiä tukeakseen näiden standardien nykyistä soveltamista.

 Jos haluatte tietää lisää rahoitusvälineistä, suosittelemme tutustumaan seuraaviin ”IFRS:n rahoitusinstrumentit: kirjanpito kirjaamisesta poistamiseen esimerkkien avulla”

© Olena Kharlamova